|
Demonnah
"Tiesinhän minä että jokaisen vuoro tulee aikanaan, etteivät edes rakkaimmat eläimet voi elää ikuisesti. Mutta kuitenkaan en voinut olla kysymättä "miksi?", kun joulukuisena, pimeänä iltana liukastelin lumettoman pihan poikki lepäämään surua pois raskaan päivän päätteeksi. Aamulla kaikki oli vielä hyvin. Tallin nuorukaiset juoksentelivat ja leikkivät tarhoissa, kilparatsut olivat kaikki rautaisessa kunnossa ja vanhuksetkin vaikuttivat kaikki ihan pirteiltä. Mutta illalla, kun oli aika hakea hevoset sisään, ei Demonnahissa näkynyt merkkiäkään tuosta pirteydestä, ei mitään elonmerkkiä. Vaikka normaaliahan se on, ei monikaan hevonen elä edes yhtä vanhaksi kuin Demo: 30-vuotiaaksi. Oli vain pakko hyväksyä tosiasia, se että vanhuus vie mennessään, ja olla iloinen että tamma nukkui pois onnellisena suuressa tarhassa hevosystäviensä ympäröimänä. Nyt Demo lepää rauhassa monikymmenvuotisen tallikaverinsa Petit Whiskeyn vierellä vanhan tammen juurella metsikön rajassa."
Hoitaessa Laku on kiltti ja rauhallinen. Se seisoo kauniisti paikoillaan, ja tottelee kuuliaisesti jos hoitaja pyytää sitä väistämään. Se nauttii harjauksesta, ja usein sen silmät lupsahtelevatkin uhkaavasti. Kavioiden hoito ei ole Lakun mielestä ollenkaan outoa touhua, vaan silloinkin Laku seisoo nätisti, ja kavionsa se nostaa kuuliaisesti. Laku antaa koskea joka paikkaan, eikä kutia mahasta tai aristele päätään. Kun Lakulle laitetaan suitsia, se laskee päänsä kiltisti alemmas, että suitset on helpompi laittaa päähän. Kuolaimet se ottaa myös sävyisästi suuhunsa. Satulankaan laitto ei tuota ongelmia, jälleen Laku on esimerkillisen hienosti paikoillaan. Pintelit ja suojat on myös helppo laittaa. Laku on rauhallinen ja mukava taluttaa. Se kävelee reippaasti taluttajan vierellä, ja kääntyy heti kun taluttaja käskee. Joskus Lakua saa tosin kannustaa liikkumaan reippaammin, mutta sitä vastoin pysähtymisessä tai hidastamisessa ei ole ongelmaa. Vedestä Laku ei pidä kumminkaan ollenkaan. Aina kun sitä lähestytään vesiletkun kanssa, se väistelee ja yrittää mennä mahdollisimman kauas. Hoitajan pitää vain olla päättäväinen ja pysyä rauhallisena, niin pesukin menee ilman sen suurempia onnettomuuksia. Sateisella ilmallakin Lakun kanssa kannattaa olla vähän varuillaan, kun siitä ei silloin välttämättä tiedä mitä se tekee. Ratsastaessa Laku on kuuliainen mutta vähän laiska. Sitä saa kannustaa aina välillä reippaammin eteen, eikä sen pitäisi koskaan antaa laiskotella. Kun Laku kumminkin joskus liikkuu hyvin eteen, sen käynti on pitkää ja voimakasta. Ravi on vähän pomppuista, koska on aika korkeaa. Laukkakin voi aluksi tuntua hankalalta istua, mutta siihen tottuu kyllä aikanaan. Kun Laku oikein innostuu, se voi mennä yllättävän kovaa! Koulussa Laku on hyvä, paisti sillä on aika kovat kyljet, eli se ei kovin herkästi reagoi pohjeapuihin. Apujen pitääkin olla reippaita ja napakoita. Suustaan Laku on kumminkin herkkä, eli suusta ei missään tapauksessa saa sitä kiskoa. Myös painoavulla on suuri merkitys Lakulla ratsastettaessa. Laku kumminkin pitää koulusta, sen mielestä on sitä mukavampaa mitä vaikeampia liikkeitä tehdään. Lisäksi Laku on nopea ja innokas oppimaan. Esteillä Laku ei ole niin hyvä kuin koulussa. Sitä pitää ajaa reippaasti eteen, ja se saattaa hypätä vähän mistä kohdasta vain. Siksi Lakulla ei mitään suuria esteitä voikaan hypätä. On tärkeää että ratsastaja istuu esteillä kunnolla suorassa ja pitää käsiään korkealla, ja lisäksi Lakua on koko ajan tarkkailtava. Siitä kyllä tuntee milloin se aikoo hypätä kauempaa. Muuten Lakun hypyt ovat kumminkin pehmeitä, ja kun se hyppää oikeasta kohdasta, sillä on todella mukava hypätä! Hyvällä ratsastajalla Laku saattaakin yltää yllättäviin suorituksiin. Maastossa Laku on reippaampi kuin kentällä. Se säikähtää aika helposti, mutta ei lähde vetelemään päätöntä laukkaa ympäriinsä. Laku vaistoaa hyvin ratsastajan mielentilan. Jos ratsastaja haluaa vain köpöstellä maastossa käynnissä ja katsella maisemia, ei Laku yritäkään lähteä reippaammin kuin on pyydetty. Jos taas ratsastaja on sillä tuulella että haluaa laukkailla pitkillä suorilla ja loikki vaikka ojien yli, on Laku heti innokkaana menossa mukana. Pitkillä laukkamatkoilla kannattaa Lakun kanssa varoa ettei vauhti nouse huomaamatta tarkoitettua kovemmaksi, Laku nimittäin innostuu helposti. Kuljetuksessa Laku on esimerkillisen rauhallinen. Ihan varsasta asti Lakulla on ollut mukavia kokemuksia trailereista, eivätkä ne siksi pelota Lakua nykyäänkään. Se odottelee oikein innostuneena traikkumatkoja, nostelee jalkojaan ja tepastelee paikallaan ennen kuin pääsee sisälle. Joskus se saattaa olla liian kärsimätön ja lähteä yksinään ilman taluttajaa traikkuun, ja katsella sitten että minne se hoitaja jäi. Lakun kanssa pitääkin lastatessa olla tarkkana ettei Laku pääse kiskaisemaan narua hoitajan käsistä. Matkan aikana Laku seisoo rauhassa, eikä hätäänny vaikka tulisikin vähän äkkinäisempi pysähdys. Lakulla on myös rauhoittava vaikutus muihin hevosiin. Laku tulee traikusta uloskin rauhallisesti, oikein arvokkaan oloisesti. Ilmeisesti se haluaa näyttää muille hevosille miten rauhallinen ja tottunut matkustaja on ;). Kisoissa Laku on aluksi aina vähän jännittynyt, mutta kun se on saanut pahimman jännityksensä purettua työntekoon lämmittelyssä, se rentoutuu jo paljon. Se voi säikkyä ja säpsähdellä vähän helpommin kuin kotona, mutta kun ratsastaja vain tarkkailee sen tekemisiä ja keksii sille jotain muuta tekemistä kuin kaiken tuijottelu, ei mitään vaarallisempaa pitäisi sattua. Itse suorituksessa Laku on aluksi vähän "hapuileva", eikä keskity täysillä, mutta kohta Laku onkin sitten jo radalla kuin kotonaan, eikä sitä voi häiritä mikään kun se keskittyy oikein kunnolla.
KRJ:n kouluvalmennus 17.12.2005, taso VaB, kommentit:
hann - t. Heijastus Demina (VIR MVA Ch Domiro, 19.11.2005)
KRJ - kouluratsastussijoitukset (kaikki kilpailut täällä) (sijoitusprosentti 21.2)
|
Demonnah, "Demo / Laku"
